YLE Lappi: Mobile Movie Finland!

Kuva: Vesa Vaarama / Yle

Kävin eilen keskustelemassa kännykästä opetusvälineenä Yle Lapin alueen radiotoimittaja Vesa Vaaraman kanssa. Tänä aamuna tuli lyhyt insertti aamuuutisissa.

Insertti löytyy myös areenasta, alkaa n. 1:30:
http://areena.yle.fi/radio/1805788

Vesa myös kirjoitti jutun YLE Lapin nettisivuille, käy lukemassa se täältä:
http://yle.fi/uutiset/kannykka_mukaan_kouluopetukseen/6508621

Suuret kiitokset Vesalle kiinnostavasta, iloisesta jutusta!

World film collective - mobile movies from around the world

Tästä tuli hyvä mieli.

World film collective (WFC) on projekti, jossa nuorille ympäri maailmaa isketään käteen kännykkäkamerat. Nuoret kertovat tarinoita, ilmaisevat itseään ja kuvaavat omaa lähiympäristöään, kohtaamiaan vastoinkäymisiä sekä heidän arkensa aiheita videoiden avulla. Projektin puitteissa nuoria opastetaan lisäksi videotuotannon eri osa-alueisiin. Ajatuksena on voimauttaa nuoria, tuoda heidän äänensä kuuluviin sekä valjastaa tämän päivän median voima kulttuureiden välisen ymmärryksen kasvattamiseen.

Kännykkäelokuvat ladataan WFC:n youtube-kanavalle, ja niinpä sieltä voi kuka tahansa käydä katsomassa hyvinkin rehellisiä ja oikeiden ihmisten tuottamia hyvinkin paikallisia videopätkiä. On mielenkiintoista ajatella, että wfc:n sivuille päätyvät videot eivät ole käyneet kaupallisen tuotantokoneiston läpi. Videot ovat rehellisiä kuvauksia tavallisten ihmisten tärkeinä pitämistä teemoista.

Olin ällikällä lyöty kun löysin tämän taannoin - olen ajatellut että olisi mielenkiintoista nähdä kuvamateriaalia ympäri maailmaa.

Tässä eräs hätkähdyttävä esimerkki WFC youtube-kanavalta:

Lainaus World film collectiven facebook-sivuilta:

Mission

We aim to give young people the freedom to represent themselves to a global audience, and the knowledge and skills to do this using 21st century technology.

Our objectives are:
1. To give marginalised young people the skills and confidence to make films.

2. To guide young people towards further education, training and employment.

3. To work with a network of organisations and workshop tutors, sharing knowledge and expertise

4. To harness the potential of the internet and mobile technology for film education, cultural exchange and creative interaction.

Suomalaiset mobiili + (taide)opetus sivustot, iPadit ja kännykät

Tällä hetkellä suomenkielisiä mobiililaite- ja taidekasvatus sivustoja tuntuu olevan kohtuu vähän. Etenkin iPadit on hyvin edustettuina blogeissa, mutta sillonkin kuvataidetta käsitellään verrattain vähän. Tässä kuitenkin muutamia poimintoja.

Mobiluck on opetushallituksen rahoittama mobiiliteknologia lukiolaisten arjessa-hanke. 

Sitten löysin blogin nimeltä Teknologiaan kouluun: iPad opetusblogi, jossa kokemuksia erinäisistä sovelluksista luokka-asteilla 1-9. Tässä myös kertomus heidän videoprojektista.

Entäs tämä, 112 tapaa käyttää iPadia?

Nuo 112 tapaa on poimutta täältä: hieman mystinen listaus nettisivuista liittyen sosiaalisen median sovelluksiin:

Tässä eräs varsin koominen, ilmeisesti automaattisesti espanjan kieleltä suomen kielelle käännettynä. Artikkeli on peräisin applen sivuilta ja siinä esitellään sovelluksia kuvistunnille. 3D-mallinnuksen esiaste?

Ilmainen ohjelmisto nimeltä Blender – monipuolista visuaalista työskentelyä sekä: videoeditointia.

Minulla oli ilo ja kunnia saada vierailevaksi kirjoittajaksi Nathan Letwory, kuka on ollut mukana Blenderin kehittämisessä vuodesta 2003. Blenderi on nimittäin ilmainen, avoimen lähdekoodin ohjelmisto jota kehittää kansainvälinen ohjelmoijayhteisö. Nathan kantaa mm. yhdessä Andrea Weikertin kanssa vastuuta Blenderin Windows-versiosta.

Nathan kirjoittaa:

Ilmainen mallinnus-, animaatio- ja editointiohjelma Blender on vuodesta 2002
Blender Foundationin ohjauksen alla avoimena ohjelmana kehitetty.
Blenderiä käytetään eniten mallintamiseen ja animointiin, kuten voi nähdä
avoimissa lyhytelokuvissa Elephants Dream, Big Buck Bunny, Sintel 
ja Tears Of Steel. 

Vähemmän tuttu, mutta silti monipuolinen on Blenderin oma VSE (Video Sequence
Editor). Tämä työkalu antaa kaikki mahdollisuudet video-editointiin. Videoita
voi tuoda Blenderiin, leikata ja yhdistää käyttämällä erilaisia effektejä.
 Aiemmin mainitut lyhytelokuvat ovat kaikki olleet VSE:n leikkauspöydällä. Tiivis
 integraatio Blenderiin mahdollistaakin kaikennäköisiä hienoja tekniikoita. 

Video-editointityökalu on aliarvostettu, mikä näkyy siinä, että hyviä
tutoriaaleja löytyi vain vähän, mutta viime vuosina tilanne on parantunut. Blender VSE -blogi ja Blender Diplom
 antavat hyvät eväät työskentelyyn. Myös YouTube-palvelusta löytyy 
monenlaisia, esimerkiksi Stephen Powersin tutoriaalit mutta hakusanoilla "Blender VSE" tietoa tulvii
 ruudulle. 

Muita hyviä lähteitä Blenderin opetteluun ovat Blender Cookie ja Blender Guru. 

/Nathan Letwory
 

http://www.lumikuu.com 

Vielä muutama Terhin kommentti:

Kuulin taannoin ystävältäni, että Blenderistä löytyy myös videoeditointityökalu.

Tämä on mielenkiintoista siitä syystä, että turhan usein koulun puitteissa törmää tilanteeseen, jossa asianmukaisia videoeditointiohjelmistoja ei ole käytettävissä. Tämä johtuu yleensä siitä, että koululla ei ole budjettia leikkausohjelmiston hankintaan tai siitä, että koulun koneet ja sitä myötä käytössä oleva ohjelmisto on niin vanha ettei se osaa käsitellä tarvittavia tiedostomuotoja.

Tässä kohtaan Blender voittaa periaatteessa kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot, sillä se on ilmainen, sen voi ladata kaikille käyttöjärjestelmille ja se myös osaa käsitellä useita codeceja ja tiedostomuotoja.

Toisaalta Blender on pääsääntöisesti mallinnukseen ja animaatioon kehitetty työkalu, ja näin ollen sen videoeditointiominaisuudet lähtevät animaation tarpeista käsin. Työkalun käyttölogiikka on siis erilainen kuin mihin olemme tottuneet elokuvan leikkausohjelmissa.

Mutta toisaalta – minkään työkalun käyttöönotto ei ole mahdotonta. Lyhyen kokeilun ja tutoriaalin seuraamisen jälkeen uskon että pystyn ottamaan tämän ohjelman videoeditorin haltuun. Ja parasta Blenderissä on että mikäli sen käyttöön alkaa perehtymään, sitä myötä aukeaa videoeditoinnin lisäksi myös tietokoneella tehtävän mallinnuksen ja animaation maailma!

Känykkäelokuvakilpailut: niitä on muuten paljon!

Tänään etsin huvikseni netistä kännykkäelokuvakilpailuja. Joillain elokuvafestareilla tai -kilpailuilla voi muuten olla omat kategoriansa kännykkäelokuvia varten.

Tässä pari netistä löytämääni kilpailulistausta: tammikuussa 2012 luotu Smartmoviemaking-sivuston lista sekä maaliskuussa 2010 mobilizedtv-sivuston listaus.

Kännykkäelokuvia löytyy kilpailujen sivustojen kautta paljon. Tässä eräs esimerkki.

Saksassa on muuten nuorisolle sunnattu oma kännykkäelokuvakilpailu nimeltään Ohrenblick. Arvatenkin Klaus Kuechemeisterin oppilaat ovat menestyneet hyvin tässä kilpailussa:

Mielestäni elokuvakilpailuissa on se hauska puoli, että vaikka tuotantotyö on ohi ja kenties pienemmän piirin ensi-ilta pidetty, niin kuitenkin elokuvaan liittyvä jännitys voi kasvaa huimasti mikäli sen lähettää kilpailuun. Voi lähettää teoksen useampaan kilpailuun ja odottaa sitten jännityksellä, että miten käy!

Kuva-, elokuva- tai taitokilpailuista voi olla monta mieltä, mutta minusta se voi olla hauska lisä vaikka koulumaailmassa, jossa tuotanto kenties muutoin jää vain pyörimään koulun youtube-kanavalle. Kilpailuihin osallistuminen voi myös innostaa panostamaan elokuvan laatuun.

Kansainväliset mobiili + taideopetus sivustot

Etsin aina sillon tällön internetistä mielenkiintoisia asioita ja sivustoja liittyen kuvataiteeseen, kuva/taideopetukseen ja mobiililaitteisiin. iPadien käytöstä kuvistunnilla tuntuu löytyvän paljon tietoa, matkapuhelimista huomattavasti vähemmän. Tässä tämän päivän saldoa.

Niin, ja tuntuu että elokuvaopetuksesta ja kännyköistä tai iPadeista löytyy yleisesti ottaen hyvin vähän tietoa.

Yleisiä ajatuksia elokuvan tekemisestä matkapuhelimella eli how to make mobile movies with your smartphone.

Erään opettajan kokemuksia iPadien käytöstä kuvataidetunnilla.

Kahden opettajan ajatuksia iPadien käytöstä kuvataideopetuksessa.

Kattava lista iPad sovelluksia kuvataidetunnille. Sivustolta löytyy myös paljon muita vinkkejä iPadien käyttämisestä koulussa.

Jälleen lisää iPad ja iPhone sovelluksia kuvataidetunnille.

iPhone ja iPad sovelluksia taideopettajille, pintrest-kokoelma.

Nouseva trendi Japanissa: mangaa matkapuhelimeen.

Muutamien opettajien ajatuksia matkapuhelimien käytöstä kouluissa (taidetta sivuttu hyvin vähän),

Bergmannstrasse ja QR-koodit

QR-koodi ruokalan ikkunassa opastaa yhden ryhmän tuotoksen äärelle. Väliaikainen versio QR-koodista. Oppilaan ottama kuva.

Päätimme pistää videotuotokset esille Quick Response (QR) -koodien avulla, sillä etenkin videoita on verrattain hankala esittää julkisesti: täytyy järjestää esitystilaisuus tai lähettää katsojille youtube-linkki.

QR-koodi tilan seinällä on mielenkiintoinen siitä, että se toimii vähän kuin taulu: henkilö, kuka sattuu tilaan voi halutessaan katsoa sitä. Monilla on jo älypuhelin, jolla pääsee nettiin joten esitystapa voi olla hyvinkin kätevä. QR-koodin käyttö tosin edellyttää koodinlukuohjelman lataamista, mutta ohjelman voi ladata ilmaiseksi netistä.

Koska olimme kuvanneet elokuvat tietyissä tiloissa tai paikoissa koulun alueella, oli perusteltua liittää QR-koodit juuri näiden paikkojen seiniin ja tehdä täten elokuvat myös löydettäviksi paikan kautta. Minusta tämä oli varsin onnistunut tapa käsitellä elokuvan esillepanoa julkisessa tilassa.

Mainittakoon myös, että teatteri-areenan videoperformansseja laitetaan tammikuussa myös esille QR-koodien avulla, ja pajaa vetävä taiteilija yhtenäistää tammi-helmikuun aikana molempien areenojen QR-koodien graafisen ilmeen (värit ja koko) ja tulostaa koodeista laadukkaat versiot oman yrityksensä painopajalla.

On kiinnostavaa ajatella, että QR-koodi on myös itsessään taideteos. Musta-valkotulosteena se saattaa vaikuttaa hieman tylsältä ja arkiselta, mutta kekseliäällä toteutuksella siitä voi saada valtavan hienon.

QR-koodin voi esimerkiksi projisoida seinälle ja täten suurentaa. Suurennuksen pohjalta voidaan tuottaa vaikkapa maalaus tai keraamisia laattoja, jotka sen jälkeen lasitetaan tai maalataan tummalla sävyllä jonka jälkeen koko komistuksen voi vaikkapa kiinnittää koulun seinään täydessä koossa. Mielikuvituksen lisäksi QR-koodin tekniikka asettaa rajoitukset, mutta erilaisia ratkaisuja on varmasti palkitsevaa kokeilla.

Pingviinivideon QR-koodi koulun ulko-ovessa. Oppilaan ottama kuva.

Oli hauska seisoa koulun etuovella ja katsoa, miten QR-koodissa olevan linkin kautta koulun maailma avautui vaikkapa tämän videon myötä.

Bergmannstrassen videopajan päätöstilaisuus

Elokuvien ensi-ilta.

Torstai koitti ja sitä myötä viimeinen opetuskertani osoitteessa Bergmannstrasse 64.

Loppukiri, ensi-ilta ja vertaisarviointi

Ensimmäisen tunnin aikana kaksi ryhmää leikkasivat elokuviaan loppuun sillä välin kun muut kirjoittivat reflektiota neljän viikon kännykkäelokuvaprojektista.

Heti kun elokuva oli valmis, oppilaat latasivat sen Media Areenan youtube-kanavalle. Tämän jälkeen loimme elokuvan youtube-linkille QR-koodin, tulostimme paperille ja laminoimme sen. Oppilaat kävivät vielä kiinnittämässä koodin elokuvan kohtauspaikan seinälle ja testasimmme, että kaikki linkit toimi. Sen jälkeen koitti ensi-ilta!

Areenan opettajilla on tapana toteuttaa loppukritiikin yhteydessä myös hieman leikkimielinen vertaisarviointi. Jokainen oppilas antaa yhden äänen muiden töille kategoriaa kohtaan. Oppilaat ehdottivat arviointikriteereitä ja opettaja valitsi niistä neljä: kuva, ääni, tarina, leikkaus/jälkikäsittely/tehosteet. 

Tässä koulun Media-Areenan YouTube-sivuilta oppilaiden tuotoksia:
Erimielisyyksiä punttisalilla
Roska-astioiden kohtaamisia koulun pihalla
Tarvitsen mukavan paikan - Vapaa-ajan huone
Pingviini esittelee koulua

Klaus Küchmeister: Osa 7 - esitelmä ja työpaja, yleisvaikutelma

Opettajat kokeilee: ovisilmä.

Seminaaripäivä oli mielenkiintoinen ja inspiroiva. Parasta oli ehdottomasti Klausin tiivis ja kattava esitelmä. Vaikka olimmekin keskustelleet aiheesta muutamaan otteeseen, vasta aiheen kokonaisvaltainen käsittely kiteytti minulle hänen ajatteluaan. Erityisen mielenkiintoista oli hänen pedagoginen perustelu toiminnalle sekä kännykkäelokuvaopetuksen tavoitteet ja arviointikriteerit.

Klaus kertoi muuten tänään, että haluaisi seuraavaksi tutkia elokuvan opettamista iPadeillä. Suomessa tuntuu olevan jokin trendi että kouluihin ostetaan iPadeja, mutta saksassa asian laita ei valitettavasti ole näin. Toivon kuitenkin, että Klaus pääsee tutkimaan aihetta, hänellä on varmasti paljon annettavaa pedagogisten mallien muodossa.

Tämänpäiväisen jälkeen muuten yksi puhelin lakkasi toimimasta. Nimenomaan se yksilö millä olin dokumentoinut tätä kaikkea joten viimeisen kahden viikon kuvamateriaalia: ei enää ole. Älkää päästäkö lumia-mallisia luurejanne kokonaan tyhjäksi! Tai jos se pääsee, niin kuulemma hiustenkuivaajalla voi herättää takaisin henkiin, mutta tälle yksilölle menetelmä ei toiminut.

Klaus Küchmeister: Osa 6 - Kännykkäkuvaustyöpaja

Kuvisopettajat kokeilee. Huomaa oikean alalaidan käteenteippausviritys.

Esitelmän jälkeen oli varattu aikaa erinäisille työpajoille joista kännykkäkuvaustyöpaja oli yksi. Meitä oli Klausin lisäksi eräs hänen kolleega Mobile Movie Hamburg- ryhmästä sekä minä. Kiinnostuneita kuvataideopettajia oli saapunut paikalle n. 20.

Otin muutaman luuria mukaan jotta opettajat voisivat halutessaan kokeilla myös laadukasta videokuvaa mikäli heidän oma puhelin ei siihen pystynyt. Oli muuten hauskaa huomata, että monet olivat hankkineet oman älypuhelimen viimeisen 3 kuukauden sisään, ja muutamalla ei ollut sellaista lainkaan. Samaiset opettajat kertoivat kuitenkin, että heidän lapsillaan on älypuhelimet.

Käytännössä työskentely Klausin videotyöpajassa etenee siten, että Klausin työsalkusta voi lainata lankaa, teippiä, mittatikkua jne ja lähteä sen jälkeen kokeilemaan, minkälaisia kuvakulmia, paikkoja ja tilanteita voi löytää.

On hauskaa huomata, että kuvataideopettajat lähtevät heti rohkealla asenteella tutkimaan annettua haastetta. Yhtälailla myös luokka, jota opetimme Marraskuussa Klausin kanssa, lähti mukisematta tutkimaan. Niin opettajat kuin taannoin oppilaatkin palaavat luokkaan ja haaviin on tarttunut vaikka kuinka jännittäviä näkökulmia. Olen jatkuvasti yllättynyt miten tuoreita kuvauspaikkoja, -kohteita ja -keinoja näiden erinäisten kännykkäkuvaustuokioiden oppilaat onnistuvat löytämään.

Opettajat olivat tuoneet omat kannettavat tietokoneet mukaan, ja tarvittaessa ohjaajilta sai muistitikulta ilmaisen videoeditointiohjelman.
Valitettavasti opettajien työpajan tuotokset eivät päätyneet ikinä nettiin jakoon, mutta vimeosta löytyy opettajaksi opiskelevien harjoitustöitä eräältä Klausin kurssilta Flebsburgin yliopistolla.

Lähtiessään opettajat olivat iloisia ja kiittivät, kun pääsivät leikkimään” hauskoilla leluilla” - nähtävästi monia ihmisiä, aikuisia ja lapsia kiinnostaa jonkin verran uudet tekniset vempaimet.

Klaus Küchmeister: Osa 5 - Kännykkäelokuvan oppimistavoitteet, menetelmät ja arviointi.

Kuvisopettajat kokeilee.

Tässä vielä karkeasti listattuna opetuksen käytäntöihin liittyviä perusasioita: oppimistavoitteet , -menetelmät ja arviointi.

Klausin kännykkäkuvauksen opetussuunnitelman oppimistavoitteina on:
kokeilla erilaisia kuvauskulmia
kehittää havaintokykyä
tutkia keinoja luoda monitulkintaisia luomuksia montaasin ja kuvakulmien keinoin
luoda uudenlaisia visuaalisia maailmoja,
löytää ja kehittää tarinoita,
oppia kyseenalaistamaan esteettisia normeja sekä katselutottumuksia,
sekä käsittää kännykkäkameran esteettisen arvon.

Oppimismetodina käytetään tutkivaa, kokeilevaa sekä leikkisää lähestymistapaa kuvan tuottamiseen, jolloin ajatuksena on, että oppilaan havainto- ja ilmaisukyky kasvaa estottomien kokeilujen ja löytämisen ilon myötä.

Eräs mielenkiintoinen anti, oli kuulla Klausin ajatuksia kännykkäelokuvien arviointikriteereistä.

Hän arvioi tuotoksissa seuraavanlaisia asioita:
Elokuva toteuttaa kännykkäelokuvaestetiikkaa
Elokuva on valmis lyhytelokuva jossa on alku- ja lopputekstit
Elokuvassa on jokin kantava ajatus tai tarina
Kohtaukset ovat leikattu mielenkiintoiseen järjestykseen
Elokuvassa on mielenkiintoisia kuvasiirtymiä.
Elokuva liittyy annettuu teemaan tai aiheeseen.
Tarkoituksenmukainen leikkausohjelman käyttö.
Elokuvan esitys
Työskentelyprosessin dokumentointi omaan työvihkon.
(Tapauksesta riippuen, myös elokuvan kuvakäsikirjoitus tai synopsis)

Klaus Küchmeister: Osa 4 - kännykän hyöty videokameraan nähden

Kuvisopettajat kokeilee. Käden perspektiivistä.

Klaus väittää että kännykän käytöstä elokuvan opettamisessa on muutoinkin etuja tavanomaiseen elokuvatyöskentelyyn verrattuna. Tässä muutamia hänen ajatuksiaan.

Kännykkä on mahdollista kiinnittää omaan kehoon, hissin seinään, skeittilautaan tai rappuun jolloin aikaansaadaan uusia, virkistäviä, mielenkiintoisia näkökulmia joihin ihmissilmä ei edes pystyisi. Näin ollen kännykkäkuvan kautta voi myös kehittää omaa havainto- ja käsityskykyä. Kuvaustulokset voivat olla näin ollen täysin yllättäviä ja äärimmäisen mielenkiintoisia.

Kännykkäkuva ei välttäämttä ole korkealaatuista, eikä kaikilla puhelimilla välttämättä voi tallentaa kovin pitkiä videoita minkä seurauksesta kuvaaja joutuu keskittymään olennaiseen kuvatessa.

Koska kuva ei vastaa HD-kuvalaatua ja koska se saattaa myös täristä, se erottautuu ammattimaisen kuvan maailmasta ja liittoutuu trash-elokuvaestetiikan kanssa. Klaus tarkoittaa tällä sitä, että kännykkäelokuva siten tekee selkeää pesäeroa valtavirta elokuvatuotannon kanssa ja hakee siten omaa tilaa ilmaisumuotonaan.

Tänä päivänä lähes jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada liikkuvaa kuvaaa tallentava kännykkä käyttöön. Lähes jokaisella oppilaalla on lisäksi kotona PC, johon voi ladata maksuttoman leikkausohjelman. Klaus toteaa, että näin ollen kännykkäkuvan kanssa työskennellessä on täysin mahdollista hyödyntää oppilaiden omia laitteita ja varustuksia elokuvaopetuksen toteuttamisessa, jolloin vältytään laitehankinnoilta ja muilta kustannuksilta.

Kokeelliset visuaalisuutta painottavat kännykkäelokuvat Klausin opin mukaan luodaan kokeilujen ja leikin kautta, jolloin oppilaat kuvaavat, katsovat ja kuvaavat uudestaan kunnes ovat saavuttaneet halutun lopputuloksen. Näin vältytään työläältä tavoiteorientoituneelta suunnittelu- ja kuvausprosessilta, mutta päästään silti vaivatta käsiksi elokuvan tekemiseen.

Koska oppilaiden keskuudesta löytyy useampia laitteita, on mahdollista työskennellä 2-3 hengen ryhmissä jolloin jokaiselle löytyy rooli tuotannossa, ja vältytään epätehokkaalta ajankäytöltä oppilaan näkökulmasta.

Tämä laitteiden paljous on mielestäni kännykän käytön ehdottomia etuja. Eräässä aiemmassa kokeilussa oppillaat halusivat välttämättä työskennellä viiden hengen ryhmässä, mutta lopputuloksena kahdella ryhmän jäsenellä ei riittänyt tekemistä ja niinpä heidän aika kului epätehokkaasti, enimmäkseen muita härnäten. Samalla oli selvää, että ne ryhmän jäsenet ketkä olivat omistautuneet työprosessille myös kokivat tuotoksen omana ja olivat kiinnostuneita sen leikkaamisesta ja loppuunsaattamisesta.

Klaus Küchmeister: Osa 3 - matkapuhelimet julkisuudessa ja koulussa

Klaus toteaa muuten esitelmässään, että erään vuoden 2011 tutkimuksen perusteella 95% saksalaisista 12-19 vuotiaista nuorista omistaa kännykän. Näistä yli 95% on varustettu kameralla, ja 81% voi ottaa yhteyden internetiin (JIM tutkimus 2011).

Saksassa kännykät ovat toisaalta myös joutuneet ankaran julkisen keskustelun aiheeksi: kännykällä pystyy ladata sekä tuottaa ja levittää laitonta materiaalia. Kännykällä voi myös kuvata ilkivaltaa tai koulukiusaamista, ilmiö joka tunnetaan nimellä ”happy slapping”. Saksassa kännyköillä on kohtalaisen huono maine, mutta Klaus muistuttaa, että kaikesta huolimatta puhelimissa piilee myös valtava luova potentiaali.

Kohtasin saman ilmiön Potsdamin mediapedagogiikkakeskuksessa. Heillä on myös tapana suhtautua matkapuhelimeen haasteena ja näin ollen käsitellä puhelinta omassa opetuksessaan enemmän kiusaamisen sekä mediakompetenssin näkökulmasta. Muistan hyvin, miten iloisia he olivat kun viritimme keskustelua matkapuhelimien luovista käyttötarkoituksista. Kolikon kumpaakaan puolta ei sovi unohtaa.

Klaus Küchmeister: Osa 2 - Liikkuvan kuvan vuorovaikutus ja montaasin opettaminen

Työpajan tuloksia, still-kuva videotutkielmasta.

Montaasin opettaminen

Havaintokyvyn kehittämisen lisäksi (kännykkä)elokuvan parissa työskentely auttaa myös hahmottamaan ajatusta montaasista. Montaasi tarkoittaa yksinkertaisesti kuvan järjestämistä toisen jälkeen eli leikkaamista. Montaasi on elokuvassa kuin kuvakollaasi staattiselle kuvalle. Leikkaaja voi vaikuttaa paljonkin katsojan käsityksiin tapahtumista järjestämällä kohtauksia tai kuvia hallitusti yksi toisensa perään.

Leikkaaja voi vaikuttaa katsojan käsityksiin tapahtuneesta järjestämällä samat kuvat eri järjestykseen, tai lisäämällä samojen referenssikuvien väliin eri kuvat. Tätä ilmiötä tutki Lev Kuleshov (1889 – 1970), ja tätä kuvien vuorovaikutuksen tuottamaa vaikutusta kutsutaankin Kuleshov-effektiksi.

Klaus näytti meille mahtavan videon, jossa Hitchcock selventää Kuleshov-efekttiä:

Olen sitä mieltä että Kuleshov-efektin ymmärtäminen niin havaintoja kuin harjoituksia tekemällä kehittää elokuvalukutaitoa merkittävästi, sillä montaasi on keskeinen osa elokuvan ilmaisukeinoja. Kuva-assosiaatiot sekä symboleiden rinnastus on myös tuttu keino mainosten maailmasta, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisten käsityksiin ja arvostuksiin asioista. 

Tänä päivänä lukutaidon tulisi mielestäni ulottua myös pitkälle liikkuvan kuvan pariin sillä liikkuva kuva on jatkuvasti vahvemmin läsnä meidän visuaalisessa kulttuurissa.

Klaus Küchmeister: Osa 1 - Kuvataideopettajien koulutuspäivä, MobileMovie-pedagogiikkaa

Kännykkäelokuvan estetiikkaa: epätavanomaisia näkökulmia. Still-kuva työpajan harjoitustyöstä.

Perjantai päivä ja kymmenen tuntia kännykkäelokuvan taikaa: Berliinissä järjestettiin saksan kuvataideopettajien liiton koulutspäivä ja Klaus Küchmeister piti kattavan avajaispuheen kännykkäelokuvan estetiikasta ja sen sovellusmahdollisuuksista opetuksessa. Minulla oli kunnia toimia Klausin apulaisena kännykkäkuvaus workshopissa joka järjestettiin luennon jälkeen kuvataideopettajille.

Klaus piti erittäin mielenkiintoisen ja kattavan key noten koulutuspäivän aluksi. Tässsä muutamia poimintoja hänen luennoltaan:

Matkapuhelinelokuvalla on oma estetiikkansa

Matkapuhelin- tai kännykkäelokuvalla on oma estetiikkansa. Matkapuhelimen kameraa voi siis käyttää elokuvaprojekteissa, jossa pyritään tutkimaan ilmaisumuodon omaa estetiikkaa sen sijasta että kännykän kameraa käytettäisiin ikään kuin korvaamaan oikeata videokameraa. Kännykkäkamera ei siis ole huonompi videokamera, vaan se on kännykkäkamera.

Kännykkäkameran estetiikka perustuu sen pieneen kokoon ja kätevään liikuteltavuuteen. Kännykkäkamera tuo liikkuvan kuvan ilmaisuun samaa, mitä 35mm kuluttajafilmikamerat aikoinaan toivat valokuvauksen kentälle: mahdollisuuden laajempaan liikuteltavuuteen ja uudenlaisille perspektiiveille.

Klaus löytää taiteilija Rodchenkon ajatuksista tukea omalle ajatteluketjulleen: Rodchenko rikkoi 20-luvulla epätavanomaisilla kuvakulmillaan oppituja tapoja niin valokuvauksen kuin maalaustaiteen historista: hän näytti esineitä, ihmisiä ja tapahtumia ylhäältä tai alhaalta. Perusteluna hän kertoi, lainattu ja käännetty Klausin esitelmästä:

”... aikakautemme mielenkiintoisimmat kuvakulmat ovat joko ylhäältä alas, alhaalta yöls, tai näiden kahden diagonaalit.”

Rodchenko pohti, millä tapaa valokuvaa voi käyttää eritavoin kuin maalaustaidetta, mitkä ovat valokuvauksen edut ja vahvuudet muihin ilmaisun muotoihin verrattuna?

Myös Rodchenkon ajatuksia vuodelta 1928:

”Photography—the new, rapid, concrete reflector of the world—should surely undertake to show the world from all vantage points, and to develop people’s capacity to see from all sides.”