Mark David Milliron oli puhumassa School Forumissa.
Mikä karisma!
Ja
kuinka vaikuttava lista erinäisiä saavutuksia: Milliron on
työskennellyt vuosina 2009-2011 mm. Bill and Melinda
Gates-säätiössä, tavoitteena parantaa Amerikkalaisten
oppimismenestystä peruskoulutuksen jälkeen. Sen lisäksi hän
toimii nykyisin WGU Texasin rehtorina.
WGU-Texas
on osa laajempaa, vuonna 1999 synytnyttä WGU-verkostoa. WGU-Texas on
vuonna 2011 perustettu yliopisto, jossa opetus tapahtuu
pääsääntöisesti netin välityksellä. Kuitenkin jokaisella
oppilaalla on oma mentori, sekä mahdollisuus verkostoitua
nettiyliopiston muiden opiskelijoiden kanssa. Milliron tuo tehtävään
pitkän linjan osaamista tietoteknologia-avusteisen oppimisen
parista.
Hän aloitta esitelmän pyytämällä meitä laittamaan kädet ristiin. Sen jälkeen meidän täytyy laittaa kädet ristiin, mutta toisin päin – jos äsken oli vasen käsi alla, nyt se pitää laittaa ylimmäiseksi. Hän pyyätä meitä tarkastelemaan sitä äärimmäisen epämukavuuden tunnetta, mikä tulee siitä kun pistämme kädet ristiin järjestyksessä, johon emme ole tottuneet. Hän toteaa, että yhtä epämukavaa on siirtyä paperista, kirjasta ja liitutaulusta sähköisen opettamisen ja oppimisen maailmaan. Mielestäni vertauskuva ei mene ihan perille asti, sillä jään miettimään, miksi en voisi vaan pitää käsiä ristissä siinä järjestyksessä mikä on minulle mukava?
Parhaiten minulle jää mieleen osuus hänen esitelmästään, jossa hän kertoo eräänlaisesta sähköisestä oppimisen- ja työskentelyn seuraamisen työkalusta verkko-oppimisympäristöstä. Muistan itseasiassa kuulleeni samaisesta järjestelmästä taannoin Lapin yliopiston tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa- sivuaineen luennolla.
Hän aloitta esitelmän pyytämällä meitä laittamaan kädet ristiin. Sen jälkeen meidän täytyy laittaa kädet ristiin, mutta toisin päin – jos äsken oli vasen käsi alla, nyt se pitää laittaa ylimmäiseksi. Hän pyyätä meitä tarkastelemaan sitä äärimmäisen epämukavuuden tunnetta, mikä tulee siitä kun pistämme kädet ristiin järjestyksessä, johon emme ole tottuneet. Hän toteaa, että yhtä epämukavaa on siirtyä paperista, kirjasta ja liitutaulusta sähköisen opettamisen ja oppimisen maailmaan. Mielestäni vertauskuva ei mene ihan perille asti, sillä jään miettimään, miksi en voisi vaan pitää käsiä ristissä siinä järjestyksessä mikä on minulle mukava?
Parhaiten minulle jää mieleen osuus hänen esitelmästään, jossa hän kertoo eräänlaisesta sähköisestä oppimisen- ja työskentelyn seuraamisen työkalusta verkko-oppimisympäristöstä. Muistan itseasiassa kuulleeni samaisesta järjestelmästä taannoin Lapin yliopiston tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa- sivuaineen luennolla.
Järjestelmä
seuraa oppijoiden käyttäytymistä kuten sisäänkirjautumista,
palvelussa vietettyä aikaa, aktiivisuutta palvelussa, keskustelun
määrä, palautusten ajankohta ja kerää pitkällä aikavälillä
tilastollista tietoa käyttäjistä sekä heidän loppuarvosanoista
ja luo tiedon perusteella erilaisia suoritusprofiileja.
Nyt
kun uusi käyttäjä osallistuu verkkokurssille järjestelmä jälleen
tarkkailee hänen käytöstään ja ilmoittaa säännöllisin
aikavälein, vastaako oppijan suoritustaso vihreää, keltaista vai
punaista suoritusprofiilia. Järjestelmä kertoo esimerkiksi näin:
”Punainen: 95% henkilöistä, jotka käyttivät järjestelmää
kuten sinä käytät nyt, eivät päässeet läpi kurssista.
Toimintaehdotuksia: Tee monivalintatehtävät, suorita essee,
keskustele palvelussa, tai hakeudu mentorisi puheille”.
Samaan aikaan myös opettaja pystyy seuraamaan kurssilaistensa suoritusprofiileja reaaliajassa, ja voi näin ollen pysyä ajan tasalla siitä, miten hänen kurssilaisensa voivat ja tämän tiedon perusteella suunnitella mahdollisia toimenpiteitä. Mahtavaa!
Samaan aikaan myös opettaja pystyy seuraamaan kurssilaistensa suoritusprofiileja reaaliajassa, ja voi näin ollen pysyä ajan tasalla siitä, miten hänen kurssilaisensa voivat ja tämän tiedon perusteella suunnitella mahdollisia toimenpiteitä. Mahtavaa!
Milliron
myös haastaa pohtimaan: mikäli hyödynnetään ns. blended learning
models jossa oppijat ovat osan aikaa verkko-oppimisympäristössä ja
osan aikaa opettajan kanssa kasvotusten: miten opettaja voi
maksimoida kontaktiopetuksen tuomat hyödyt? Mitä
kontaktiopetuksessa voi tehdä, mitä verkossa ei voi tehdä?
Markin
sivut.
Milliron
toimii muuten erään uunituoreen opetusteknologiajulkaisun
toimittajana.
Pikaisen
blogosphääritutkimuksen perusteella, en ole ainut keneen Mark David
Milliron on tehnyt puheellaan vaikutuksen.
Kalliala
tosin esittelee Millironin Online Educa:ssa pitämää keynotea. Milliron kävi puhumassa
School Forumissa vielä erikseen. Kutkuttavia ja samansuuntaisia
ajatuksia kuitenkin molemmissa esitelmissä.
Ja mikäli kiinnostaa Milliron, täältä löytyy myös vuoden 2012 alusta Päivi Hakkaraisen kommentteja samaisen henkilön puheesta toisessa tapahtumassa.
Ja mikäli kiinnostaa Milliron, täältä löytyy myös vuoden 2012 alusta Päivi Hakkaraisen kommentteja samaisen henkilön puheesta toisessa tapahtumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti