Eräänlainen kaavio saksalaisesta koulutusjärjestelmästä. Osavaltioiden järjestelyissä kuitenkin havaittavissa merkittäviä eroja. |
Keskiviikko
ja ensimmäinen kohtaaminen projektikoululla. Kokoonnuimme Silken,
Martinin ja Robertin kanssa keskustelemaan kännykkäkuvausprojektista:
suunnitelmasta, teemasta, toteutuksesta, resursseista ja projektin
aikataulusta. Projektista lisää tuonnempana, mutta nyt kerron vähän
heidän koulusta sillä se on järjestäytynyt kiinnostavalla
tavalla.
Saksassa koulujärjestelmä on hyvin erilainen kuin suomessa. Projektikouluni on muodoltaan Integrierte Sekundarschule, Berliinin osavaltiossa vuonna 2010 käyttöönotettu koulumuoto joka yhdistää monimutkaisen saksalaisen systeemin Real- Haupt- ja Gesamtschule muodot koluun jota käydään 7. kouluvuodesta10. kouluvuoden loppuun asti – vähän kuin yläaste meillä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden käydä joko ammattikoulumaista tai lukiotyyppistä linjaa, jolloin oppilaat voivat 10. kouluvuoden jälkeen päättää, jatkavatko lukioon vai ammatillisiin opintoihin.
Saksassa koulujärjestelmä on hyvin erilainen kuin suomessa. Projektikouluni on muodoltaan Integrierte Sekundarschule, Berliinin osavaltiossa vuonna 2010 käyttöönotettu koulumuoto joka yhdistää monimutkaisen saksalaisen systeemin Real- Haupt- ja Gesamtschule muodot koluun jota käydään 7. kouluvuodesta10. kouluvuoden loppuun asti – vähän kuin yläaste meillä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden käydä joko ammattikoulumaista tai lukiotyyppistä linjaa, jolloin oppilaat voivat 10. kouluvuoden jälkeen päättää, jatkavatko lukioon vai ammatillisiin opintoihin.
Muualla
saksassa koulu on järjestetty siten, että oppilaan koulumenestys 4.
kouluvuoden lopputodistuksessa määrää, pääseekö tämä
lukiolinjalle vai alemman vaatimustason opetuksen pariin. Tuo
varhaisen vaiheen valinta myös vaikuttaa luonnollisesti kolmannen
asteen opintoihin pääsyyn. Integroidussa koulussa opetusta
kuitenkin eriytetään mittavasti ja kursseja tarjotaan eri
vaatimustason mukaisesti, jolloin kaikki pysyvät omalla tasollaan
kelkassa ja säilyttävät mahdollisuuden osallistua lukio-opetukseen
10. kouluvuoden jälkeen.
Ydinaineiden lisäksi oppilaat opiskelevat kahdeksan tuntia viikossa valitsemassaan areenassa. Areenaopetuksessa on vahva sidos työelämään ja käytännön taitoihin. Martin ja Robert opettavat yhdessä Media Areena 1 nimistä kurssia jossa opiskellaan erinäisiä mediataitoja. Opetusta on kolmena päivänä viikossa ja yhteensä 8 tuntia viikossa. Areenaopetus ei ole sidossa vuosikurssiin, joten 25 oppilaan ryhmästä löytyy kattaus 7-10. luokkalaisia. Kahden opettajan lisäksi Berliinin kaupunki kustantaa ns. ”kolmannen” (Dritte) työskentelyn n. 3 tuntia viikossa. Tämä kolmas on vapaan kentän taiteilija tai muu ammattilainen joka tuo omaa erityisosaamistaan opetukseen.
Ydinaineiden lisäksi oppilaat opiskelevat kahdeksan tuntia viikossa valitsemassaan areenassa. Areenaopetuksessa on vahva sidos työelämään ja käytännön taitoihin. Martin ja Robert opettavat yhdessä Media Areena 1 nimistä kurssia jossa opiskellaan erinäisiä mediataitoja. Opetusta on kolmena päivänä viikossa ja yhteensä 8 tuntia viikossa. Areenaopetus ei ole sidossa vuosikurssiin, joten 25 oppilaan ryhmästä löytyy kattaus 7-10. luokkalaisia. Kahden opettajan lisäksi Berliinin kaupunki kustantaa ns. ”kolmannen” (Dritte) työskentelyn n. 3 tuntia viikossa. Tämä kolmas on vapaan kentän taiteilija tai muu ammattilainen joka tuo omaa erityisosaamistaan opetukseen.
Aikamoista!
Opettajat kertovat, että usein projektimuotoinen, tutkivaan
oppimiseen perustuva areenaopiskelu toimii paremmin kuin ydinaineiden
opiskelu perinteisemmin menetelmin. Odotan innolla mitä tästä
tulee.
Tässä vielä linkki koulun sivuille.
Tässä vielä linkki koulun sivuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti